Universal Studios ja Leijonakuningas-musikaali

Jalat ovat olleet kovilla pari päivää. Olemme pyrkineet heräämään ennen yhdeksää ja heti painumaan päivän rientoihin. Singaporessa on paljon tekemistä ja meillä on vain muutama päivä aikaa. Ensimmäinen ostos oli Singapore tourist pass, jonka avulla saamme käyttää rajattomasti Singaporen mainiota julkista liikennettä, jonka peittoalue valtiosta on lähelle 100%. Suosikki kulkuväline on ollut tietysti kattava metroverkosto jolla silläkin pääsee lähes minne vaan.

Mitä tulee siihen ennakkomarkkinoituun Intercontinentralin aamiaiseen, se oli todellinen pettymys. Varsinkin siksi, koska se ei kuulunut huoneemme hintaan. Rapeat 40€ oli aamiainen kahdelta ja palvelun puolesta hinta-laatusuhde oli aivan metsässä. Mm. kahvikuppia sai odottaa n 15min, eikä santseista ollut tietoakaan. Muutenkin puoliksisyötyjä leipiä yritettiin viedä pois melkein kesken suupalan ym. Ei todellakaan viiden tähden meininkiä.

Olikin siis luonnolista, että Bugis Junction- ostarista löytyi hiukan arvokkaampi paikka meikäläisille: kaksi vierekkäistä kioskia alakerran ruokamaailmassa. Toisesta saa uunituoreita pasteijoita ja leivonnaisia ja toisesta tulikuumaa Singaporelaista kahvia, Kopia. Tälle mestareiden aamiaiselle, joka koostuu siis Currypuffista, Kopista ja Pineapplejamista, kertyy hintaa tuommoinen n 5€ kahdelta ja voin käsisydämmellä todeta, että kahvin saa heti, eikä kukaan häiritse kesken suupalan.

Petra ja hahmoja Shrekistä

Ensimmäinen kokonainen päivä kierreltiin ostareita ja katseltiin vanhoja tuttuja paikkoja. Viimeinen Tao päivä nimittäin poltti molemmilta (minulta kädet, Petralta olkapäät) ihoa sen verran, että totesimme olevan parempi jos vietämme päivän varjossa. Ohjelmassa oli ostoksia ja hyvää ruokaa: Din tai fungissa dumplingeita ja Wisma atria- ostarin yläkerran food courtista jälkiruoaksi paikallinen herkku kookoskakkunen Tutu.

Eilinen vierähtikin sitten ihan oikeiden aktiviteettien parissa. Aamulla suoraan Sentosalle ja Universal Studiosiin. Olimme jo viime vuoden kokemuksesta päättänyt ostaa expressliput, millä voi ohittaa jonot, maksoi mitä maksoi. Erittäin kannattava ostos, pahimmillaan jono laitteisiin venyi 100 minuuttiseksi, joten voitte vain kuvitella miten närkästyneitä katseita saa kun kävelee kaikessa rauhassa jonon kärkeen.

Raskas taakka

Oikeastaan syy miksi tulimme huvipuistoon uudestaan oli se, että kaikki laitteet ovat nyt auki. Viime vuonna ainakin molemmat vuoristoradat ja muutama muu oli vielä kiinni. Ai niin ja ne vuoristoradat Human ja Cylon, molemmat olivat todella hyviä. Cylonissa mentiin jalat vapaana roikkuen, pää alaspäin sekä Y, että X-akselin ympäri. Mahtavaa, monet kääntyivät kauhuissaan takaisin porteilla nähtyään kieputusta lähempää.

Olimme lopulta takaisin hotellilla joskus klo 16 aikoihin ja otimme lepoa. Illan päätös oli leijonakuningas- musikaali. Teatteri sijaitsi marina bay sands- hotellin edustalla sijaitsevassa uudessa ostarissa ja puitteet olivat hienot. Marmoria oli lätkitty melkoisen paljon lattiasta kattoon ja keskellä valtavaa käytävää kulki kanaali, jossa tottakai, saattoi ajella gondolilla. Food courtista Petra löysi sushia ja minä poika söin Ramen nuudeleita possukastikkeella. Kaikista parasta oli se, että kokki tempaisi taikinatangon käteen ja alkoi venyttää siitä nuudeleita annokseeni. Upea show, harmi, ettei videokamera ollut mukana.

Näin syntyvät Ramen -nuudelit

Itse musikaali oli hyvä. Petra oli nähnyt esityksen jo aiemmin Lontoossa, minulla ei ollut hajuakaan mitä odottaa. Ei voi kuin kehua, laulajista puvustukseen kaikki oli viimeisen päälle suoritettu. Shown jälkeen päätimme ajella marina bay sands- hotellin katolle katsomaan maisemaa öisestä Singaporesta, hieno oli. Kokonaisuudessaan erittäin mukava iltaa, ainoastaan takaisin hotellille pääsy oli hieman ongelmallinen: taksijono oli venähtänyt n. 500 metrin mittaiseksi. Huomasimme vähän etäämmällä bussipysäkin johon saapui parahiksi oikeaan suuntaan menevä bussi. En usko, että sisään olisi mahtunut yhtään matkustajaa enempää, niin täynnä se oli. 15 minuutin ahtailun jälkeen hyppäsimme hotellimme kulmalla ulos ja painuimme suoraan pehkuihin.