sunnuntai 5. kesäkuuta 2011

Viikonloppumarkkinoita ja jokilaivoja

Moottorin rasvausta Chao Phraya- joella.
On auringonlaskun aika ja joelle lankeavat pilvenpiirtäjien varjot. Samaista jokea pitkin matkasimme aamupäivällä amulettimarkkinoille aivan Grand Palace viereen. Paikka on erittäin mielenkiintoinen, jokaikiselle asialle on olemassa amuletti, jota pitämällä tai palvomalla voi toivoa itselleen hyvää onnea. Löytyy peniksen- muotoisia, kalaonnea lisääviä, vauvoja, apinoita, lohikäärmeitä, käytännössä siis ihan minkä tahansa muotoisia vain voi kuvitella. Paikka oli melko iso ja tarjonta laaja, mutta omalla tavallaan alkoi tuntua, ettei meitä oikeastaan haluttu sinne. Jonkin ajan jälkeen päätimme hiipiä paikalta pois ja mennä syömään. Lounaaksi söimme Mos Burgerissa japanilaisia hamppareita: Petralle riisikakkuun upotettu härkä-yakiniku ja minulle "perinteisempi" mausteinen chili-papu härkä purilainen.

Eilinen vierähti ostoshaahuilun lomassa: viikonloppumarkkinoilla Chatuchackissa oli 100000 muuta ihmistä lauantain kunniaksi, joten väentungosta piisasi. Mielenkiintoista tavaraa oli markkinat pullollaan, Thaimaan armeijan ylijäämävarastoa, eläviä koiranpentuja, hammasharjatelineitä ja 79THB hattuja, joita ostimme molemmille. Muuten parin tunnin reissun suurin saalis oli kokemus, läkähdyttävän kuuma sellainen. Loppupäivän päätimmekin jäähdytellä ilmastoiduissa tiloissa ja päädyin teettämään itselleni uudet aurinkolasit optikolla. Maanantai-iltana pitäisi noutaa valmiit lasit, parahiksi ennen tiistaiaamun rantsuun lähtöä.
Bangkok by night
Ilta oli sen verran kaunis, että päätimme kiivetä siroccon baarin hotellimme katolla ja katsella lasisiin kaiteisiin nojaten alhaalla kiemurtelevaa Bangkokin loputonta valomerta.

Nyt on siis taas ilta ja odottelemme, että tulisi vähän viileämpää. Kävimme taas nauttimassa Loungen antimista: tällä kertaa tarjolla oli: maustettuja cashew pähkinöitä, pieniä englantilaistyylisiä voileipiä, skonsseja, pasteijoita, hedelmiä, konvehteja, kakkua ja palanpainikkeeksi mainio paikallinen Singha-olut. Pakko sanoa, että kyllä tuolla mahan saa täyteen vaikkei sitä oikeastaan edes haluaisi. Toisaalta tarjoilut ovat olleet niin viimeisen päälle, ettei raaski kieltäytyä.

 Loppuillan ohjelmaan kuuluu vielä jokakertainen vierailukohteemme, Patpongin yömarkkinat (ja ehkä syödään vielä jossain).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti